• Onni ja Ilona - vauvan iloksi!
  • Onni ja Ilona - vauvan iloksi!

Vanhempien kokemuksia

Kortteja tilanneet äidit ja isä ovat keksineet korteille erilaisia käyttötapoja, joita olen kerännyt tälle sivulle. Myös vauvojen reaktioista olen saanut palautetta, ja kerron niistäkin kokemuksista tässä. Lähinnä palautteet ovat kertoneet vauvojen tyytyväisistä reaktioista, mutta voi vauva mutristaakin korteille. Lue alta, miten pikkuiset ovat kortteihin reagoineet ja mitä vanhemmat ovat korttien kanssa keksineet.

Vanhempien lisäksi olen saanut myös palautetta ammattilaisilta, jotka toimivat näön haasteiden parissa. Toimintaterapeutit ja näönkuntoutuksen ohjaajat kertovat, että etenkin Onni & Ilona -sovellukset toimivat hyvin kuntoutuksessa. Sovellusten avulla saadaan tutkittua vauvan näön käyttöä ja pystytään aktivoimaan vauvaa liikkeelle, mikä tukee karkeamotoriikan kehitystä. Taaperoikäisillä Iloiset palaset -sovellusta on käytetty syy-seuraussuhteiden ja silmäkäsikoordinaation kehittämiseen.

1 kk ikäiset

  • Saimme seurakunnan postin mukana yhden lammas -kortin ja näytimme sitä tänään meidän 17 -päivää vanhalle pojalle ja hän hymyili kolmesti ekan kerran :) (Tero)
  • Poikani Niko sai kuukauden ikäisenä kummitädiltä lahjaksi laminoidut katselukortit. Niistä on ollut niin paljon iloa, että tilasin juuri kahdelle ystävälleni samanlaiset. Poikani on nyt 1 v ja 1 kk ja edelleen kiljahtaa hymyilevälle auringon kuvalle.
  • 7-viikkoisen Siiri-tytön into ei vielä kovin kauaa kestä yhden kohteen kanssa, mutta punainen riikinkukko tuntuu saavan sekä mielenkiintoa, hymyä että jonkinlaista ääntelyä aikaan. Myös aurinkohahmo tuntuu kiinnostavan, mutta riikinkukko on ykkösjuttu.
  • Meidän Henrillä kesti hetken aikaa ennen kuin kortit alkoivat kiinnostaa. Ensimmäisenä hän innostui auringosta 1,5 kk ikäisenä. Seuraavaksi pingviini alkoi kiinnostaa ja nyt 10 -viikkoisena hän juttelee pitkät pätkät leppäkertulle noiden edellämainittujen lisäksi. (Sari)
  • Sain toukokuussa kaupanpäälle Piippolan muori -kortin ja siitä tuli heti 1,5 kk vanhan tyttäreni suosikki. Piippolan muori kirvoittaa aina hymyn, ja päihittää siten lampaan, riikinkukon, prinsessan, auringon, leppäkertun ja pingviinin! Kiitos vielä hauskoista korteista!(Armi)
  • Saimme kaverilta punaisen lintukortin poikamme ollessa noin 1,5 kuukautta. Alusta asti lintua on tujotettu hyvin intensiivisesti. Nyt poikamme on jo 3 kuukautta ja lintu ihastuttaa yhä. Kutsumme mieheni kanssa lintua "hypnoosilinnuksi", koska jos hoitopöydällä iskee itkukohtaus niin melkein poikkeuksetta lintu rauhoittaa itkun, jos mikään muu ei auta. Linnunlentelyä pään yläpuolella jaksaa katsella vaikka kuinka kauan. Aion ostaa linnun myös siskoni tulevalla vauvalle, niin tykätty se on meillä ollut :) (Marika)

2 kk ikäiset

  • Sain tänään postissa noita vauvakortteja. Meidän vauva (Kalle 9 vk) ei ole ikinä jutellut noin kovasti, kuin mitä teki tuolle spiraaliauringolle. Oli aivan innoissaan. Iso kiitos siis!
  • Tilasin jo aiemmin kortteja ja päätin tilata niitä lisää, koska meidän Aaro nyt 10 vkoa on aivan innoissaan niistä. Kortit saavat hänet pitämään ihastuneita kurkkuääniä ja hymyilemään. Välillä vaan hiljennymme katsomaan kortteja Aaron kanssa kujerruksen kera ja toisinaan laulamme kortteihin liittyviä lauluja ja loruttelemmekin! Nämä kortit todella toimivat, ovat olleet kovassa käytössä jo 6 vkon iästä alkaen!
  • Piippolan muori on huippu 2-kuukautisen tyttömme mielestä! Kädet huitovat vimmatusti korttia katsellessa.(Anu)
  • Saimme kaverilta mansikkakortin, joka teki ällistyttävän vaikutuksen n. 2kk ikäiseen tyttäreemme - seurasi jokeltelun ja hymyjen sarja, jollaisen lähinnä vanhemmat olivat parhaina hetkinä onnistuneet houkuttelemaan. Aurinko-kortin nähdessään lapsi alkoi jutella tyytyväisenä kuin vertaiselleen, kuulosti tämäntapaiselta: "Moro! Mitäs kuuluu? Kiva tavata viimein joku jolle kannattaa jutella, noi vanhemmat on vähän daijuja..." (Anu)
  • Vauva on nyt 2 kk, katseli 1 -2 kk ikäisenä paljon vihreää kilpikonnaa ja keltaista nallea. Joten ne ehkä ovat suosikkeja. (Ella)
  • Oma kohta 2 kk ikäinen poika juttelee hoitopöydällä keltaiselle nallelle ja punaiselle linnulle kovasti. Hän rakastaa hoitopöydällä olemista ja joka kerta siitä pois lähteminen saa aikaan äännähdyksen, joka kertoo pettymyksestä. Myös vaunuissa kortti toimii viihdyttäjänä, jota katsellessa vauva rauhoittuu uneen. (Mira)
  • Annoin tipu-kortin kaverin 2 kk ikäiselle pojalle - se oli suurmenestys. (Sari)
  • Ostin muutama vuosi sitten esikoiselle katselukortteja. Laminoin ne ja niistä oli iloa pitkään. Nyt toiselle lapselle hankin myös kortteja, mobilen ja KOT! Sanoo kana-kirjan.Tämäkin lapsi rakastaa näitä :) Ikää on nyt 2kk ja poika nauraa onnellisena kirjalle ja kuville. Mobilelle hymyilee ja välillä nukahtaa sen katseluun.(Henna)
  • 2,5 kk vauvani alkoi lähes välittömästi hymyillä ja kujertaa Piippolan muorille. Juttua tuntuu riittävän aina kun kortin näkee :D (Riikka)

3 kk ikäiset

  • Mio on 3 kk ikäinen pikkuinen, ja katselukortit ovat meillä suurmenestys! Käymme kymmenen kortin sarjan läpi joka aamu heti herättyä ja joka ilta ennen nukkumaan menoa. Voi sitä pienen ihmisen ilon ja onnen määrää. Kaveri käy myös kovaa keskustelua korttien hahmojen kanssa. Kortit ovat olleet pelastava enkeli myös silloin, kun on iltaitku yllättänyt. Kun mikään ei tunnu kelpaavan ja kaikki on huonosti (ja tuttiakaan meillä ei suostuta syömään), otamme esiin koirakortin ja teemme vuf vuf -ääntä. Itku loppuu hetkeksi kuin seinään, ja meillä on taas pienen hetken hymyilevä poika. :) (Laura)
  • 3 kk ikäisen poikamme ehdottomat suosikit ovat spiraaliaurinkokortti sekä talvikortin toisella puolella oleva lumiukon hymynaama. Lumiukko saa hymyt joka kerta :). Kääntyminen onnistui ensimmäisen kerran, kun houkuttimena olivat talvi-, syksy- ja kesäkortit :)
  • Siiri täyttää 3 kk ensi viikolla ja suosikkivalikoima näyttäisi olevan: maatilakortti (sille "hörähdellään" innoissaan), sininen ritari, sininen lumiukko ja punainen riikinkukko. Intoa saa aikaan myös keltainen hiiri/nalle, sininen pingviini ja keltainen aurinkokassi. Ainoa, jota tyttömme ei ole vielä oikein "ottanut omakseen" on mustapohjainen jalkakortti.
  • Meidän neiti, 3 kk, katselee kuvia pitkään ja mietteliään näköisenä. (Tiia)
  • Meillä on 3 kk ikäinen tyttö. Hän katselee kaikkia kortteja mielenkiinnolla, mutta leppis on suosikki. Kortti saa aikaan vallottavia hymyjä ja paljon jokeltelua. (Jenni)
  • Kalle, 3 kk, on kovasti tohkeissaan varsinkin auringosta ja autosta. (Johanna)
  • Topias-poika on aivan hurjan iloinen joka kerta kun näkee hoitopöydällä nalle-kuvan. Alkaa itseäkin naurattaa kun toinen paljastaa ikenensä joka kerta ja jokeltaa päälle pitkät tovit! Pingviini on toinen suosikki, mutta sitä vain tuijotellaan herkeämättä pitkiäkin aikoja. (Sari)

4 kk tai vanhemmat

  • Ahtin (4,5 kk) ehdoton suosikki on ritari, se saa aina osakseen innostuneen, ihastuneen ja hyvin keskittyneen tarkkailun. Myös Ahtin parikuinen kaveri tuntuu kuulemma arvostavan erityisesti ritari-korttia...
  • Lumiukko saa pikku herramme (ikää melkein 5 kk) aivan sekaisin. Lumiukolle esitellään kaikki temput, hymyt ja äänteet. Kenties lumitalven lapsi rakastaa luonnostaan lumiukkoa :D Sen sijaan hän ei toistaiseksi ole kovinkaan ihastunut Piippolan muoriin. Muorille kyllä hymyillään hetken verran mutta pian mielenkiinto siirtyy muualle. (Karoliina)
  • Poikani sai vuosi sitten lahjaksi kummitädiltä laminoidut katselukortit. Niistä on ollut niin paljon iloa, että tilasin juuri kahdelle ystävälleni samanlaiset. Heillä on nyt pienet vauvat. Poikani Niko on nyt 1 v ja 1 kk ja edelleen kiljahtaa hymyilevälle auringon kuvalle. (Tanja)

Ensin katsellaan, laminoituina myös kädenkestäviä

Iina kertoi laminoineensa kortit: Kiitos mainioista korteista! Niistä on ollut meille valtavasti iloa ja ne ovat olleet erittäin kiinnostavaa katseltavaa noin 2kk iästä lähtien. Tytärtäni ovat kiinnostaneet kaikki hankkimamme kortit: piippolan muori, pingu, aurinko, pöllö ja leppis. Tähän asti kortteja on katseltu pienen matkan päästä milloin missäkin. Nyt kuitenkin tyttö alkaa olla siinä iässä (6kk), että kortit pitää saada omaan käteen ja aina välillä suuhunkin. Laminoin kortit ennen käyttöönottoa, joten ne ovat kestäneet lapsen kovakouraistakin käsittelyä hyvin. :)

Naurunhekotusta hoitopöydällä

Marjo kirjoitti seuraavanlaisen korttikokemuksen: Hei vaan! Sipoon seurakunnan kirjeen mukana tuli Onni ja Ilona-kortti vaunut, ja se on ollut alusta saakka meidän pikkuisen suosikki. Vaippaa vaihdettaessa kuva on hoitopöydän vieressä seinällä ja vauva tutkii sitä kovin tarkkaan pitkiäkin aikoja kerrallaan samalla hymyillen ja jokellellen. Ensimmäinen spontaani naurunhekotuskin tuli sitä katsellessa! Hieno idea!

Mobile kestää myös kosteassa tilassa

Lähetin Katriinalle tsi-mobilen testattavaksi, kun hän kysyi voiko mobilen ripustaa kosteaan tilaan. Näin kuuluu vastaus puolen vuoden testikäytön jälkeen: Mobile on nyt killunut kylpyhuoneemme katossa, saunan oven vieressä, eikä se mielestäni ole mennyt miksikään. Kosteassa tilassa se kerää jonkin verran pölyä "kolmion sisälle", mutta pölyä varmasti kerääntyy normaaleissakin huoneissa! Kiitoa vielä kovasti, mobilesta on ollut meille paljon iloa!

Oma runo kortin taakse

Minulla on kaksi tytärtä, 8 kk ja 2v 5kk ja molemmat pitävät korteista hurjan paljon. Olen kirjoittanut jokaisen kortin taakse siihen sopivan runon tai pari ja pidämme korttituokion lähes päivittäin. Olen antanut näitä kortteja runolisäyksin lahjaksi ystäville, jotka ovat saaneet vauvan. (Pirita)

Lauluja kortin aiheen mukaan

Kortit ovat olleet arvaamaton apu yön pitkinä tunteina, kun vauvan unirytmi ei ole vielä vakiintunut ja on täytnyt keksiä viihdykettä sekä itselle että lapselle. Kuvia katselemalla kuluu rattoisasti tovi jos toinenkin! Olemme mieheni kanssa myös laulaneet vauvalle kortin kuva-aiheen mukaan, ja lastenlaulukirjoista onkin löytynyt omia lapsuuden suosikkeja, kuten Pöllö-rock ja Karhunpoika sairastaa. (Kiitos nimettömälle palautteesta)

Vauva ei tykännytkään

Yleensä palautteissa on kerrottu, että vauvat ovat korteista hyvin kiinnostuneita. Mutta vajaan 4 kk ikäisen pojan äiti Jonna kertoikin, että kortit eivät olleet vauvalle mieleen:

Tilasin teiltä 4 korttia vajaa 4-kuukautiselle pojalleni, ja poika "pelkäsikin" kuvia (varsinkin kissaa ja hymykaverit-korttia). Poika rupesi hengittämään nopeampaan tahtiin ja suu meni mytryyn. Näin tapahtui kolme kertaa, vaikka testasin eri tilanteissa. Poika on erittäin tarkka ja tykkää seurata ympäristöään ja leluja ja myös kuvia, mutta nämä eivät nyt olleetkaan mieleen.

Jonna tiedusteli vielä, onko tällaisesta aiempaa kokemusta. Omissa testailuissani vauvat ovat kuitenkin aina ihmetelleet tai innostuneet korteista, mutta eivät pelänneet. Tuttu neuvolan täti, jonka kanssa pohdin asiaa, totesi että kerran hänen aikanaan vauva on pelännyt neuvolasta saatavaa hymynaamaa.

Kortit kutsukortteina

Kortteja voi käyttää kutsukortteina esimerkiksi ristiäisiin tai nimenantojuhlaan, miksei lastenkutsuillekin. Nimijuhla-idea tuli Sarilta, joka tilasi aurinko-kortteja tähän tarkoitukseen. Jotkut seurakunnat ovat käyttäneet kortteja myös vauvakirkkokutsuina.

Korteille kätevä suojakotelo

Ompelutaitoinen äiti tai isä voi ommella korteille yhdistetyn säilytys- ja katsomispussukan. Idea löytyy Elmon äidin blogista, kunhan sivua rullaa vähän alaspäin.

Sari ja Johanna -äidit ovat keksineet suojata kortit kontaktimuovilla, jolloin kortit kestävät siirtelyä ja vauvan tutkimuksiakin.

Matkitaan eläimen ääntä -leikki

Vauvaiän jälkeenkin kortteja voi käyttää leikkeihin. Seuraava vinkki tulee Marilta, jonka 1-vuotias Niilo-poika pitää edelleen korteista:

Meidän vauva on jo 1-vuotias, mutta edelleen tykkää katsella kortteja. Hän on mielissään leikistä, jossa osoittaa kuvaa ja sitten aikuiset matkivat hänen osoittamansa eläimen ääntä. Kortit on meillä kiinnitetty hänen huoneensa oveen, joten jo pienempänäkin niitä päivittäin siinä katseltiin. Ja nyt, kun hän on isompi, osaa hän itse näyttää, että mennäänpä kortteja katsomaan.

Jumppaa ja loruilua korttien tahdissa

Seuraavan valloittavan kokemuksen kertoo Ahti-vauva:

Sain synnytyslaitokselle lahjana ritarin, possun ja aurinko -kortin ja kun ikää tuli vähän lisää, kävi ilmi että rakastan kortteja yli kaiken. Erityisesti ritari on tosi kova juttu. Sitten äiti keksi vielä seuraavan hauskan leikin:

Hoitopöydällä, jonka vieressä kortit ovat, minulle kerrotaan seuraavaa tarinaa: "Ritari ja hevonen, joka sanoo iii-ha-haa, lähtivät possun luokse täyttä laukkaa, koppoti-koppoti-koppoti (lapsen jaloilla laukkaa). Ja possu sanoo röh-röh ja sillä on aivan pienet ja lyhyet jalat, joilla se juoksee kipiti-kopiti-kipiti-kopiti (lapsen jaloilla pieniä nopeita askelia suorin jaloin). Kun ritari, hevonen ja possu tapasivat, ne lähtivät yhdessä veturille (lapsen jaloilla koppoti... kipiti...) ja hyppäsivät kyytiin, ja veturi lähti liikenteeseen tsuh-tsuh-tsuh (nopeutuvaa pyörivää liikettä lapsen jaloilla). Ja päivä oli hieno ja aaau-rin-ko paaiis-toooi (lapsen käsillä laaja liike alhaalta sivukautta ylös ja takaisin).

Ahtin äiti kertoo, että Ahti oppi tarinan nopsaan ja nauraa joka kerta etukäteen, kun seuraava yhdessä tehtävä liikesarja on tulossa.

Kortit kehyksiin tai kirjaksi

Korteista saa pieniä tauluja kehystämällä ne. Idea tuli Minnalta, joka myös kertoo, että pikkuinen Mio rakastaa kortteja ja katselee niitä innolla samalla kun äiti touhuaa kotitöitä.

Ahtin äiti taas pohtii, tekisikö korteista kirjan: Ajattelin väsätä korteista ehkä kirjan, koska yhteen tai kahteen kuvaan kerralla keskittyminen voisi olla mukavaa. Ja tällä hetkellä (Ahti 4,5 kk) kaikkeen on kiva tarttua ja kirjan sivuja käännellä myös itse. Jos päällystäisi kortit muovilla, ei haittaisi vaikka niitä vähän maistelisikin - kun mieli tekee kuitenkin.

Narulla sängyn yläpuolelle

Kortit ovat olleet aivan mainioita. Olemme käyttäneet niitä kahden viikon iästä alkaen. Nyt tyttäremme on kohta 4 kuukautta ja edelleen tutkailee kortteja, jotka saavat hänessä aikaan erilaisia reaktioita: välillä hän alkaa jokeltamaan, välillä tulee pieniä naurunpyrskähdyksiä tai pelkästään valloittavaa hymyä. Joskus harvoin on tullut pientä itkunpoikasta - voi olla siis että jotkut kuvat "pelottavat".

Vastasyntyneenä kuvat olivat sänkyssä lähellä häntä, nykyisin laitamme roikkumaan ne sängyn yläpuolelle irrotettavalla narulla. Hoitopöydän vieressäkin on ollut kortteja roikkumassa ja olemme myös näyttäneet kortteja kädessä pitäen tyttärellemme. Nyt on tarkoitus lähettää enkeli-kortteja kiitoskorttina ja joulukorttina ystävillemme. Ensi vuonna ajattelimme laittaa kutsut 1v-synttäreille käyttäen Onni ja Ilona-kortteja. (Susan)