Vauvat katselijoina - tutkimustietoa
Jo aivan pienet vauvat katselevat mielellään erilaisia kuvioita. Psykologit ovat vuosikymmeniä tutkineet vauvojen katselua ja huomanneet, että vauvat suosivat tiettyjä kuvioita ja värejä.
Opiskellessani graafista suunnittelua sain vauvan ja innostuin tekemään lopputyöni vauvan katselusta. Tutustuin tieteelliseen kirjallisuuteen, joka käsitteli vauvojen katselemista, ja tähän osioon olen tiivistänyt lopputyöni keskeisen sisällön. Voit ladata alta koko lopputyöni ja tulostaa myös ensimmäisen hahmottelemani katselukuvan.
Onni ja Ilona -korttisarja on rakentunut löytämieni tutkimustulosten pohjalle. Olen kuitenkin ensisijaisesti graafikko, ja uusimmat vauvatutkimuksen tulokset löydät alan uusimmista tutkimuksista.
Vauvan näkö ja kuvamieltymykset tiiviisti
Vastasyntynytkin vauva näkee, mutta ei vielä aikuisen tavoin. Vastasyntyneen näkökykyä kuvataan usein epätarkan valokuvan avulla: joitakin tumman ja vaalean alueita piirtyy näkökenttään, mutta hyvin sumuisena kuvana. Pieni vauva erottaakin kuviot ainoastaan, jos niissä on tarpeeksi suuri kontrasti. Mustavalkoinen kuvio on pienen vauvan suosikki juuri tästä syystä.
Etäisyys: syli ja äidin kasvot
Aivan pieni vauva ei myöskään näe vielä pitkälle. Tutkimusten mukaan 20 cm on etäisyys, jolle vastasyntynyt parhaiten näkee. Tämä on suunnilleen se etäisyys, josta vauva näkee imettävän äitinsä kasvot. Kuukauden ikäinen vauva näkee pidemmälle, noin metrin päähän ja yhteen ikävuoteen mennessä vauvan ja aikuisen näkö on jo lähellä toisiaan. Vauvojen katselukortin tulisikin olla tarpeeksi lähellä, jotta vauva näkee sen ja kiinnostuu.
Vastasyntynyt ja puolivuotias suosivat omalla tavallaan
Pieni vauva kehittyy hurjaa vauhtia, myös näkökyvyltään. Niinpä vastasyntyneen ja kuukauden ikäisen vauvan katselumieltymys on jo erilainen kuin puolivuotiaan. Pähkinänkuoressa voi sanoa, että aivan pienen vauvan suosikkikuviot ovat suurempia ja yksinkertaisempia, vanhempaa vauvaa taas innostaa kuvan runsaus ja monimuotoisuus.
Suosikkikuvioita: shakkiruutu, keskitetty ympyrä, kasvot
Kontrastin ja elementtien lukumäärän lisäksi vauvojen on huomattu suosivan tietynlaisia kuvioita. Esimerkiksi shakkiruudukko tai keskitetty ympyräkuvio eli häränsilmä ovat vauvojen suosikkeja. Vauvojen mieltymys eri elementteihin ja kuvioihin vaihtelee kuitenkin iän myötä. Kasvoja muistuttava yksinkertainen hymynaama on lähes kaiken ikäisten vauvojen suosikki.
Näön kehityksestä
Vastasyntyneen näkö on aikuisen näköä selväsi heikompi. Silti vastasyntynytkin näkee itselleen tärkeitä asioita. Esimerkiksi aikuisen kasvot ovat usein vauvalle parhaalla mahdollisella etäisyydellä. Näkemisen kannalta keskeistä on sekä näön tarkkuus että kontrastiherkkyys.
Vastasyntynyt näkee tarkasti vain 20 - 30 sentin etäisyydelle
Vauvan näkö on aluksi selvästi aikuisen näköä heikompi. Tutkijat sanovat, että vastasyntyneen näkö on 10-30 kertaa aikuisen näköä heikompi. Jos vastasyntynyt katselee jotakin kohdetta, joka on 6 metrin etäisyydella, vastaa se aikuisen näköhavaintoa kohteesta, joka on 180 metrin päässä. Kehitys on kuitenkin nopeaa, ja 8-12 kuukauden iässä vauvan näkö on jo suunnilleen aikuisen näön tasolla.
Vastasyntynyt ei myöskään pysty tarkentamaan katsettaan kovinkaan etäälle. Tarkan näön etäisyys on vain 20-30 senttiä. Kuukauden ikäinen voi tarkentaa katseensa jo metriin, 2 kk ikäinen 2-3 metriin ja 3 kk ikäinen 4-7 metriin. Kuitenkin lähes puolen vuoden ikään asti yli metrin etäisyydellä olevat staattiset kohteet jäävät vauvalta usein huomaamatta.
Suuri kontrasti on vauvalle tärkeää
Näön tarkkuuden lisäksi myös kontrastiherkkyys on näkemisen kannalta tärkeää. Vauvalla kontrastiherkkyys on heikko, eli vauva ei erota esimerkiksi kahta lähekkäin olevaa harmaan sävyä toisistaan. Vastasyntynyt pystyy erottamaan kontrastieron, joka on 30-40% luokkaa.
Mustan ja valkoisen välillä kontrastiero on suurin eli 100 %. Siksi aivan pieni vauva on kiinnostunut tarkkarajaisesta mustavalkoisesta kuviosta: hän erottaa jotain! Tutkijat yleistävätkin, että vastasyntyneestä kahden kuukauden ikään vauvat pitävät eniten korkeakontrastisista kuvioista, joissa on monia tarkkoja rajoja tummien ja vaaleiden alueiden välillä.
Vauva erottaa myös esimerkiksi ihmiskasvojen piirteitä, tosin häilyvinä tumman ja vaalean alueina. Kasvoissa esimerkiksi ihon ja hiusrajan välinen kontrasti on usein riittävän suuri, jotta kuukauden ikäinen erottaa sen.
Suosikkikuviot vaihtelevat iästä riippuen
Perushuomio vauvatutkimuksissa on, että vauvat katsovat mielummin kuvioitua kuin kuvioimatonta pintaa. Vauvat myös huomioivat eli preferoivat joitakin kuvioita enemmän kuin toisia. Esimerkiksi ihmiskasvoja matkivat kuvat, häränsilmä ja shakkiruudukko kiinnostavat vauvoja.
Suuren kokoiset kuviot ja runsas lukumäärä kiinnostavat
Sekä kuviossa olevien elementtien suuri koko (esim. neliön koko) että elementtien runsas määrä viehättävät vauvoja. Vauvan ikä kuitenkin vaikuttaa siihen, mikä koon ja lukumäärän yhdistelmä on mielenkiintoisin.
Yksinkertaistettuna voi kuitenkin sanoa, että ensimmäisen kuukauden aikana suuri koko on tärkeä, myöhemmin 3-4 kuukauden iässä runsas määrä pieniäkin elementtejä viehättää.
Esimerkiksi kun tutkijat ovat vertailleet eri kokoisia mustia ruutuja valkoisella taustalla, kaksi 2x2 tuuman mustaa ruutua kiinnostaa eniten viiden viikon ikään asti kun taas 32 kpl 0,5x0,5 tuuman mustaa ruutua kiinnostaa selvästi enemmän 15 viikon ikäistä vauvaa.
Onko kaarevuus aina kiinnostavin muoto?
Yleinen käsitys on, että kaarevat muodot kiinnostavat vauvoja. Kaarevuus kiinnostaakin, mutta tutkijoiden mukaan vauvan ikä vaikuttaa tähänkin kiinnostukseen. Samoin koko sen kuvion muoto, jota vauva tutkii.
Kaarevat viivat kiinnostavat vastasyntyneestä viikon ikäiseen, sitten suosio taas hiipuu kunnes 2-3 kk iässä on jälleen suosittua. Kaarevien muotojen lisäksi myös kulmat kiinnostavat ja etenkin suljetut kulmat (esim. kolmion kulmat).
Kuvion muoto kokonaisuutena vaikuttaa
Myös kuvion kokonaismuoto vaikuttaa kiinnostukseen. Kuvion samankeskisyys on kiinnostavaa (esim. häränsilmä eli tikkataulu on tällainen kuvio).
Säännöllisyys ja epäsäännöllisyys vaikuttavat myös: kaarevia elementtejä sisältävän kuvion säännöllisyys ja suoraviivaisen kuvion epäsäännöllisyys kiinnostavat. Kuvion kolmiulotteisuus kiinnostaa etenkin vanhempia vauvoja.
Erilaisia ruudukkoja vertailtaessa shakkiruudukko päihittää selvästi esimerkiksi suorissa riveissä olevat ruudut. Kuitenkin aivan ensimmäisinä viikkoina suorarivinen ruudukko on shakkiruudukon kanssa yhtä suosittu.
Ihmiskasvot kiinnostavat vauvaa
Edelleen tänä päivänä tutkijoita mietityttää, miksi ihmiskasvot ovat vauvoille niin mieluista katseltavaa. Myös karkeat piirrokset kasvoista (hymynaama) kiinnostavat kaiken ikäisiä vauvoja. Eritysesti tutkijoita kiinnostaa, voiko vauvoilla olla tieto kasvojen merkityksestä eli tieto kasvoista kasvoina.
Onko vauvalla sisäinen tieto kasvoista?
Kasvotutkimuksissa on käytetty karkeaa kasvopiirrosta ja verrattu sen suosiota piirrokseen kasvoista, jossa eri elementit (silmät, suu, nenä) on sekoitettu väärään järjestykseen ja vääriin suuntiin. Samoin on verrattu keskenään karkeaa kasvokuvaa ja sen negatiivia.
Tulokseksi on saatu, että alle kahden kuukauden ikäinen vauva pitää sekoitettuja (tai negatiivi-) kasvoja yhtä kiinnostavina kuin oikeankin näköisiä. Suunnilleen kahden kuukauden ikäisestä eteenpäin ilmenee kuitenkin selvä preferenssi kasvojen kaltaiseen kuvaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että kahden kuukauden ikäinen vauva jo käsittää kasvojen merkityksen.
Joillakin toisilla tutkimusmetodeilla näyttäisi kuitenkin siltä, että jo vastasyntynytkin erottaa kasvot vääristellyistä kasvoista.
Hiusraja ja leuka tärkeät pienelle vauvalle
Sekä kasvoissa että muissakin kuvioissa pienet vauvat katsovat lähinnä kuvion uloimpia ääriviivoja. Kasvoja tutkiessaan vauvat katsovat siis lähinnä leukaa ja hiusrajaa. Kasvojen sisäalueet tulevat kiinnostaviksi vasta parin kuukauden ikäiselle vauvalle.
Niinpä vauvojen on huomattu tunnistavan äitinsä aluksi hiusrajan perusteella. Oman äidin kasvot tunnistetaan kuvasta jo 4-6 viikon ikäisenä. Mutta jos äidin hiusraja on peitossa, vauva tunnistaa hänet vasta noin kolmen kuukauden ikäisenä.
Vauva ja värit
Vastasyntyneestä yhden kuukauden ikään asti vauvat eivät vielä erota väreistä kuin ehkä punaisen. Kahden kuukauden ikään mennessä myös oranssi, sininen ja purppura sekä sinivihreä erottuva valkoisesta taustasta.
Kolmen kuukauden iästä eteenpäin vauva nähnee jo kaikkia värejä, vaikkei niin monia sävyjä kuin aikuinen. Neljän kuukauden iässä vauvat myös ryhmittelevät värit siniseen, vihreään, keltaiseen ja punaiseen.
Värillinen vai mustavalkoinen, kumpi miellyttää?
Mustavalkoinen korkeakontrastinen kuva päihittää värilliset kuvat mielenkiinnon kohteena hyvin pitkään. Esimerkiksi vasta noin 4 kk ikäinen vauva oli kiinnostuneempi värillisistä palloista värillisellä taustalla. Sitä ennen mustavalkoinen pallokuva oli kiinnostavampi. Kuvioton värillinen pinta kiinnostaa vauvaa kuitenkin heti vastasyntyneestä enemmän kuin valkoinen pinta.
Punainen ja sininen suosikkivärejä
Noin kolmen kuukauden ikäisestä eteenpäin vauvoilla on myös kiinnostusta toisia värejä kohtan enemmän kuin toisia. Sekä aikuisilta että vauvoilta löytyvät tutkimusten mukaan suhteellisen pysyvät värimieltymykset.
Punainen, sininen ja purppura ovat useammassa tutkimuksessa olleet vauvojen värisuosikkeja. Oranssi ja keltainen näyttäisivät olevan suosiossa keskivaiheilla. Vähiten suosittuja värejä olivat vihreä, vaaleanpunainen ja ruskea tässä järjestyksessä.
Puhtaat värit
Tutkijoita on kiinnostanut myös, mikä tekijä värin osatekijöissä on vauvalle tärkeää. Värin korkea saturaatio eli puhtaus näyttäisi olevan voimakkaimmin suosion taustalla.