Korttien käyttövinkkejä ja kokemuksia

Kortteja tilanneet äidit ja isä ovat keksineet korteille erilaisia käyttötapoja, joita olen kerännyt tähän. Myös vauvojen reaktioista olen saanut palautetta, ja kerron niistäkin kokemuksista tässä. Lähinnä palautteet ovat kertoneet vauvojen tyytyväisistä reaktioista, mutta voi vauva mutristaakin korteille, kuten yksi palautteista kertoo.

Naurunhekotusta hoitopöydällä

Marjo kirjoitti seuraavanlaisen korttikokemuksen: Hei vaan! Sipoon seurakunnan kirjeen mukana tuli Onni ja Ilona-kortti vaunut, ja se on ollut alusta saakka meidän pikkuisen suosikki. Vaippaa vaihdettaessa kuva on hoitopöydän vieressä seinällä ja vauva tutkii sitä kovin tarkkaan pitkiäkin aikoja kerrallaan samalla hymyillen ja jokellellen. Ensimmäinen spontaani naurunhekotuskin tuli sitä katsellessa! Hieno idea!

Kortit kutsukortteina.

Kortteja voi käyttää kutsukortteina esimerkiksi ristiäisiin tai nimenantojuhlaan, miksei lastenkutsuillekin. Nimijuhla-idea tuli Sarilta, joka tilasi aurinko-kortteja tähän tarkoitukseen. Jotkut seurakunnat ovat käyttäneet kortteja myös vauvakirkkokutsuina.

Korteille kätevä suojakotelo

Ompelutaitoinen äiti tai isä voi ommella korteille yhdistetyn säilytys- ja katsomispussukan. Idea löytyy Elmon äidin blogista, kunhan sivua rullaa vähän alaspäin.

Sari ja Johanna -äidit ovat keksineet suojata kortit kontaktimuovilla, jolloin kortit kestävät siirtelyä ja vauvan tutkimuksiakin.

Suosikkikortteja ja mietteliäitä vauvoja

Seuraavassa useampia palautteita, ikäjärjestyksessä, joista saa mielikuvaa vauvojen reaktioista:

• Saimme seurakunnan postin mukana yhden lammas-kortin ja näytimme sitä tänään meidän 17-päivää vanhalle pojalle ja hän hymyili kolmesti ekan kerran :) (Tero)
• Minulla on kuukauden ikäinen tyttövauva ja korttisi ovat olleet meillä todellinen menestys! (Maria)
  
• Meidän Henrillä kesti hetken aikaa ennen kuin kortit alkoivat kiinnostaa. Ensimmäisenä hän innostui auringosta 1,5 kk ikäisenä. Seuraavaksi pingviini alkoi kiinnostaa ja nyt 10-viikkoisena hän juttelee pitkät pätkät leppäkertulle noiden edellämainittujen lisäksi. (Sari)
• Vauva on nyt 2 kk, katseli 1-2 kk ikäisenä paljon vihreää kilpikonnaa ja keltaista nallea. Joten ne ehkä ovat suosikkeja. (Ella)
  
• Oma kohta 2 kk ikäinen poika juttelee hoitopöydällä keltaiselle nallelle ja punaiselle linnulle kovasti. Hän rakastaa hoitopöydällä olemista ja joka kerta siitä pois lähteminen saa aikaan äännähdyksen, joka kertoo pettymyksestä. Myös vaunuissa kortti toimii viihdyttäjänä, jota katsellessa vauva rauhoittuu uneen. (Mira)
• Annoin tipu-kortin kaverin 2 kk ikäiselle pojalle - se oli suurmenestys. (Sari)
• Meidän neiti, 3 kk, katselee kuvia pitkään ja mietteliään näköisenä. (Tiia)
• Meillä on 3 kk ikäinen tyttö. Hän katselee kaikkia kortteja mielenkiinnolla, mutta leppis on suosikki. Kortti saa aikaan vallottavia hymyjä ja paljon jokeltelua. (Jenni)
• Kalle, 3 kk, on kovasti tohkeissaan varsinkin auringosta ja autosta. (Johanna)
• Topias-poika on aivan hurjan iloinen joka kerta kun näkee hoitopöydällä nalle-kuvan. Alkaa itseäkin naurattaa kun toinen paljastaa ikenensä joka kerta ja jokeltaa päälle pitkät tovit! Pingviini on toinen suosikki, mutta sitä vain tuijotellaan herkeämättä pitkiäkin aikoja. (Sari)
• Ahtin (4,5 kk) ehdoton suosikki on ritari, se saa aina osakseen innostuneen, ihastuneen ja hyvin keskittyneen tarkkailun. Myös Ahtin parikuinen kaveri tuntuu kuulemma arvostavan erityisesti ritari-korttia...

Vauva ei tykännytkään korteista

Yleensä palautteissa on kerrottu, että vauvat ovat korteista hyvin kiinnostuneita. Mutta vajaan 4 kk ikäisen pojan äiti Jonna kertoikin, että kortit eivät olleet vauvalle mieleen:

Tilasin teiltä 4 korttia vajaa 4-kuukautiselle pojalleni, ja poika "pelkäsikin" kuvia (varsinkin kissaa ja hymykaverit-korttia). Poika rupesi hengittämään nopeampaan tahtiin ja suu meni mytryyn. Näin tapahtui kolme kertaa, vaikka testasin eri tilanteissa. Poika on erittäin tarkka ja tykkää seurata ympäristöään ja leluja ja myös kuvia, mutta nämä eivät nyt olleetkaan mieleen.

Jonna tiedusteli vielä, onko tällaisesta aiempaa kokemusta. Omissa testailuissani vauvat ovat kuitenkin aina ihmetelleet tai innostuneet korteista, mutta eivät pelänneet. Tuttu neuvolan täti, jonka kanssa pohdin asiaa, totesi että kerran hänen aikanaan vauva on pelännyt neuvolasta saatavaa hymynaamaa.

Matkitaan eläimen ääntä -leikki 1-vuotiaalla Niilolla

Vauvaiän jälkeenkin kortteja voi käyttää leikkeihin. Seuraava vinkki tulee Marilta, jonka 1-vuotias Niilo-poika pitää edelleen korteista:

Meidän vauva on jo 1-vuotias, mutta edelleen tykkää katsella kortteja. Hän on mielissään leikistä, jossa osoittaa kuvaa ja sitten aikuiset matkivat hänen osoittamansa eläimen ääntä. Kortit on meillä kiinnitetty hänen huoneensa oveen, joten jo pienempänäkin niitä päivittäin siinä katseltiin. Ja nyt, kun hän on isompi, osaa hän itse näyttää, että mennäänpä kortteja katsomaan.

Jumppaa ja loruilua korttien tahdissa

Seuraavan valloittavan kokemuksen kertoo Ahti-vauva:
Sain synnytyslaitokselle lahjana ritarin, possun ja aurinko-kortin ja kun ikää tuli vähän lisää, kävi ilmi että rakastan kortteja yli kaiken. Erityisesti ritari on tosi kova juttu. Sitten äiti keksi vielä seuraavan hauskan leikin:

Hoitopöydällä, jonka vieressä kortit ovat, minulle kerrotaan seuraavaa tarinaa: "Ritari ja hevonen, joka sanoo iii-ha-haa, lähtivät possun luokse täyttä laukkaa, koppoti-koppoti-koppoti (lapsen jaloilla laukkaa). Ja possu sanoo röh-röh ja sillä on aivan pienet ja lyhyet jalat, joilla se juoksee kipiti-kopiti-kipiti-kopiti (lapsen jaloilla pieniä nopeita askelia suorin jaloin). Kun ritari, hevonen ja possu tapasivat, ne lähtivät yhdessä veturille (lapsen jaloilla koppoti... kipiti...) ja hyppäsivät kyytiin, ja veturi lähti liikenteeseen tsuh-tsuh-tsuh (nopeutuvaa pyörivää liikettä lapsen jaloilla). Ja päivä oli hieno ja aaau-rin-ko paaiis-toooi (lapsen käsillä laaja liike alhaalta sivukautta ylös ja takaisin).

Ahtin äiti kertoo, että Ahti oppi tarinan nopsaan ja nauraa joka kerta etukäteen, kun seuraava yhdessä tehtävä liikesarja on tulossa.

Kortit kehyksiin tai kirjaksi

Korteista saa pieniä tauluja kehystämällä ne. Idea tuli Minnalta, joka myös kertoo, että pikkuinen Mio rakastaa kortteja ja katselee niitä innolla samalla kun äiti touhuaa kotitöitä.

Ahtin äiti taas pohtii, tekisikö korteista kirjan: Ajattelin väsätä korteista ehkä kirjan, koska yhteen tai kahteen kuvaan kerralla keskittyminen voisi olla mukavaa. Ja tällä hetkellä (Ahti 4,5 kk) kaikkeen on kiva tarttua ja kirjan sivuja käännellä myös itse. Jos päällystäisi kortit muovilla, ei haittaisi vaikka niitä vähän maistelisikin - kun mieli tekee kuitenkin.

Narulla sängyn yläpuolelle

Kortit ovat olleet aivan mainioita. Olemme käyttäneet niitä kahden viikon iästä alkaen. Nyt tyttäremme on kohta 4 kuukautta ja edelleen tutkailee kortteja, jotka saavat hänessä aikaan erilaisia reaktioita: välillä hän alkaa jokeltamaan, välillä tulee pieniä naurunpyrskähdyksiä tai pelkästään valloittavaa hymyä. Joskus harvoin on tullut pientä itkunpoikasta - voi olla siis että jotkut kuvat "pelottavat".

Vastasyntyneenä kuvat olivat sänkyssä lähellä häntä, nykyisin laitamme roikkumaan ne sängyn yläpuolelle irrotettavalla narulla. Hoitopöydän vieressäkin on ollut kortteja roikkumassa ja olemme myös näyttäneet kortteja kädessä pitäen tyttärellemme. Nyt on tarkoitus lähettää enkeli-kortteja kiitoskorttina ja joulukorttina ystävillemme. Ensi vuonna ajattelimme laittaa kutsut 1v-synttäreille käyttäen Onni ja Ilona-kortteja. (Susan)